Tässä pari kysymystä, joita tämä sivu saattaa herättää ja vastauksia niihin.

"Mutta kysehän on koulusta! Kyllä henkilökunnalla on oikeus valvoa koulun tietokoneita ja sitä, mitä oppilaat niillä tekevät."

Se, että kyseessä on koulu, ei merkitse mitään. Ns. laitosvaltaoppi on Suomessa hylätty perusoikeusuudistuksella vuonna 1995. Niinpä opettajan auktoriteettisuhde oppilaaseen ei ole mikään automaattinen oikeus rajoittaa koululaisten ja opiskelijoiden perusoikeuksia, vaan siihen vaaditaan perustuslainsäätämisjärjestyksessä säädetty laki.

"Valvonnastahan on ilmoitettu koululla, joten oppilaat tekevät tietoisen päätöksen valvonnalle altistumisesta tietokoneita käyttämällä!"

Perusoikeuksia ei voi poistaa ilmoituksella eikä useissa tapauksissa edes sopimuksella - on myös vähintäänkin kyseenalaista, onko alaikäinen edes oikeudellisesti pätevä antamaan suostumustaan. Myöskään lapsen tai nuoren huoltaja ei voi antaa muille oikeutta loukata tämän perusoikeuksia.

Vai olisiko sinusta oikeudenmukaista, jos jo pelkkä ilmoitus oikeuttaisi sen, että sinua voidaan vetää turpaan?

"Kyse on oppitunnista, joten silloin opiskellaan, ei surffailla omia juttuja netistä!"

Oppituntitilanne ei ole oikeutus rajoittaa perusoikeuksia, samoin kuin töissäolevien ihmisten sähköpostejakaan ei saa lukea ilman laissa annettua valtuutusta. Koulujen tehtäviin kuuluu sivistyksen ja kulttuurin ylläpito; tähän kuuluu olennaisesti myös se, että oppilaat voivat hakea tietoa internetistä ja viestiä sen kautta.

"Onko oppilailla sitten jotain salattavaa, jos opettaja ei saisi heitä valvoa!?"

Mikäpä ettei! Varsinkin teini-ikäisillä on yksityisasioita, joista he eivät tahdo muiden tietävän. He saattavat etsiä tietoa tai keskustella esimerkiksi sairauksistaan tai seksuaalisuudestaan. Vai haluaisitko itse levitellä näitä asioitasi kaikille?

Sitäpaitsi viestinnässä on aina kaksi osapuolta. Vaikka jostain syystä koulun tietokonetta käyttävä opiskelija tietäisikin valvonnasta, tälle sähköpostia lähettänyt henkilö ei tiedä - ja tällöin myös hänen oikeuksiaan loukataan.

"Miten sitten valvonta tulisi järjestää, jos valvontaohjelmistoja ei muka saa käyttää?"

Esimerkiksi luokan kokoonpanoa ja järjestelyä muuttamalla. Jos tietokoneiden näytöt osoittavat kohti opettajaa, tämä voi paikaltaan nähdä, mitä oppilaat tekevät. Tällainen järjestelyä ei riko perustuslakia, mutta ehkäisee varmasti asiattomilla sivuilla (esim. aikuisviihdesivustoilla) vierailun.

Tällöin opettaja myös tietää, milloin häntä kuunnellaan, koska oppilaat joutuvat kääntymään opettajaa kohti - eli poispäin näyttöruuduistaan - kun opettaja puhuu.

Valvontaohjelmistojakin voidaan käyttää, mutta käytön tulee perustua opiskelijan tekemään konkreettiseen avunpyyntöön, tai niin, että opiskelijan täytyy kuitata etäyhteyden otto tietokoneeltaan. Opiskelijoille tulee voida taata, että ohjelmallinen valvonta on mahdotonta ilman tällaista avunpyyntöä tai ilmoitusta.

"Ketkä tämän kampanjan takana ovat? Mihin pyritte?"

Kampanjan taustalla ovat kokkolalainen tietojenkäsittelyn perustutkintoa suorittava Mika Valtonen ja turkulainen oikeustieteen maisteri Jussi Kari. Asia tuli puheeksi peruskoululaisen Robert Sundmanin kirjoittamasta, Helsingin Sanomissa 22.2.2009 olleesta artikkelista "Koululaisten internetin käyttöä vahditaan reaaliajassa Keravalla"

Pyrimme siihen, että koululaisten ja opiskelijoiden viestintäsalaisuutta ei enää loukata. Perusoikeudet kuuluvat kaikille - myös koululaisille ja opiskelijoille. Se, että he eivät välttämättä ole niistä aina tietoisia, ei oikeuta loukkauksia. Haastattelupyynnöt osoitteeseen ilmo@koulu-urkinta.info